Aamulla kello soi, ja torkutti ja soi... No pakkohan sitä oli nousta ja mennä hissillä ylös, 12krs aamupalabaari palvelisi vielä vajaan tunnin.

Kahvia, leipää, perunaa ja makkaraa, oli siellä lettujakin. Ja ikkunasta saattoi ihailla kaupunkia 2015-09-03_09.51.27.jpg 2015-09-03_09.51.23.jpg

Siinä aamupalaa napostellessa ja maisemia katsellessa muistui mieleeni että Hangossa näin tienviitan Paldiski ja paikalliset kertoivat RoRon seilaavan kyseistä väliä, kassani oli jo hyvin vahvasti ollut kotimatkan kannalla, joten turha minun olisi mieltäni pahoittaa Tallinnan tai Rigan sikaripuodeissa, tai oikeastaan muissakaan. Pikaisella Googlauksella löysin navirail nimisen kioskin joka RoRoa operoi, ja siellä sivuilla oli perinteinen puhelinnummero jonne matkalainen voisi soittaa. Eihän siellä toki ollut hintaakaan moottoripyörälle. Puhelin kouraan ja englanniksi hoitunut puhelun alku vaihtui saumatta suomeksi neidin kysyessä nimeä varaukseen :) 50€ Mies ja pyörä, hintaan kuuluu ruokailu, Paldiskin pohjoissatamassa pitäisi olla kolmelta. Mitäs sanoo Google Maps? Ai mullahan on puoli tuntia ylimääräistä aikaa vielä. Ei muuta kuin sumppi naamaan ja äkkiä ulos hotellista.

Rutku käynnistyi kuin palmun alta, joten akkuhuolto on ilmeisesti onnistunut. Uhkarohkeana ja laiskana miehenä en ottanut hotlaan kuin pakolliset mukaan, joten pakkaus oli aika reipas, Google neuvoi reittiä ja reitti sivusi Rigan Alfa ostoskeskusta, no äkkiä sinne, Rimiin hakemaan hieman tuliaisia kotiin, ennenkaikkea sixpäkki Borjomia, olihan se kuulemma retken aikana juotu loppuun. Ulos ja liikkeelle, hetikohta kaupungin laitamilla oli näppärä huoltamo ihan tien varressa, siitä tankki täyteen ja etiäppäin. Via Baltica on oikein nättiä siinä Rigan yläpuolella, katselin kivoja maisemia ja kahta navigaattoria, toisen mielestä olen 10min myöhässä, toisen mielestä puolisen tuntia.

Täähän on juuri se aikataulu jolla matkaa on kiva ajaa... Noh, yhtäkaikki, kokeillaan. Juuri ennen viron rajaa löytyi huoltamo ja tankki täyttyi kohtuullisen nopeasti, lähtiessäni liikkeelle olisin enää myöhässä 5min tai vartin. Kaikki olisikin helppoa ellei joku olisi keksinyt muuttaa päätietä liikennevaloilla toimivaksi yksikaistaiseksi viimeisen parinkymmenen Latvian kilometrin matkalle. Taas soi Leikola mun päässäni :( noh, ei muuta kuin etiäppäin. Taakse jäi Latvia ja edessä aukeni Viron kameravalvottu kärrypolku. Onneksi liikenne sujui ja raskaasta kalustosta pääsi ohi ihan inhimillisesti. Myöhässä olemisen minuutit kääntyivät luppoajan puolelle ja lopulta saavutin rahtisataman 5min ennen määräaikaa. Mutta minkä on Veli Virolainen tehnyt matkaajan kiusaksi? Piilottanut Check-In paikan! Sanoin porttivahdille että Hanko, ja portti aukesi, pikkuisella seikkailulla satama-alueella löysin Sailorin rannasta ja sen luona puuhakkaita miehiä purkamassa kuormaa, utelin Check-iniä ja sain napakan ohjeen mennä odottamaan sivuun. Vartin kohdalla iski epäluulo... ajoin ympyrän, ei ollut checkinistä tietoakaan, palasin paikalle ja sain edellistä napakamman käskyn pysyä siinä. noh... 20min ennen lähtöä tuli eräs hemmo laivalta utelemaan että mites toi Check-In? kun et ole tehnyt. Kerroin etten tiennyt missä ja sain ohjeen ajaa alueelta ulos ja piipahtaa piskuisessa toimistossa portin ulkopuolella. Ei muuta kuin matkaan. Äkkiä checkiniin jossa neiti kertoi mun olevan myöhässä mutta varatun lipun voisin lunastaa... Perskeles, mähän olin ajoissa mutta tää kioski oli piilossa. Rahaa tiskiin ja lippu kouraan ja ehkä hieman ylinopeutta satama-alueen läpi oikeaan paikkaan. Sillävälin oli paikalle tullut toinenkin motoristi ja sain sentään hienon kuvan ennen kuin tuli kiireinen käsky ajaa laivaan. 2015-09-03_15.10.11.jpg 2015-09-03_15.14.58.jpg

Pyörä nopeasti kiinni sidontapisteisiin ja ylös! Respatiskillä rouva ilmaisi että viimeisetkin ovat poissa kannelta ja lähdön voi aloittaa. Rouva tarkisti lipun ja kehoitti menemään syömään viereiseen ravinteliin. Paikassa oli muutama kymmenen rekkakuskia ja buffetti katettuna. Ainoa lappu joka buffetissa oli, oli tiukkasanainen nootti että 50eur penalty rapsahtaa jos meinaat viedä ruokaa ulos. Silmämääräisesti arvelin lämpimien ruokien olevan nautapataa, possunfilettä, kaalikääryleitä, vaaleaa kalaa ja kanan rintafileitä. Kaikki edellämainitut tietenkin omissa kulhoissaan. Kyytipojaksi oli perunaa. Salaattipöydässä oli muutamaa salaattia ja joitain etikkajuttuja. Missään ei siis laivabuffasta tuttuja nimilappuja. Noniin, siitä siis pöperöä lautaselle ja syömään.

Makoisaa perusruokaa! Jälkkäriksi kahvia ja raparperipiirakkaa. Masu täynnä ja sitten miettimään mitäköhän täällä voisi muuta tehdä? Aivan! Ei yhtään mitään :) Ei ole taxfreetä, ei bingoa, ei leikkihuonetta, karaokea tai iltapäivätansseja... toisaalta sukupuolijakauma ei välttämättä olisi kovin heteronormatiivista tanssipaikkaa tukenutkaan. Pikainen kierros matkustajalle sallitulla alueella paljasti että ravintolassa voi oleskella, kannella voi olla savukkeella ja toisaalla olevassa ilmeisesti vanhentuneessa opastaulussa oli maininta saunasta ja taxfreestä, joita kumpaakaan ei enää ollut. 2015-09-03_19.15.15.jpg

Noh, olisihan sitä tietty voinut ottaa isompaa sikaria pyörästä mukaan, mutta kun ei hoksannut ja oli vähän kiirekkin olevinaan. Onneksi keli suosi niin pikkusikarit ja ruokalan kahvi viihdyttivät miestä kannella, ja olihan siellä toki merimaisemaa, kuten esimerkiksi vettä :) 2015-09-03_16.54.31.jpg 2015-09-03_17.59.33.jpg

Matka taittui sinällään mukavasti ettei tallinnan lauttojen perinteisiä känniurpoja ollut ollenkaan ja muun porukan keskinäinen kommunikointi ei tapahtunut millään edes etäisesti ymmärtämälläni kielellä. Kännykkä lakkasi näkemästä rannasta tarjottua verkkoa jossain kohtaa, mutta eipä aikaakaan kun kotimaan verkko jo tarjosi bittejään viihteeksi. Wifiä aluksella ei tietenkään ole, tai on siellä kai joku aluksen oma, muttei matkustajille.

Eipä aikaakaan kun alus alkoi peruutella Hangon satamaan 2015-09-03_19.15.58.jpg 2015-09-03_19.20.36.jpg

Hetken kuluttua aukesikin jo kulku rahtikannelle ja pääsi irroittamaan Rutkua lepositeistään. 2015-09-03_19.41.40.jpg

Portti kun kolahti alas, pääsi Moottoripyöräilijä ihmettelemään että mistä täältä pääsee pois :) onneksi liikennemerkki löytyi ja viimeinen siirtymä pääsi vauhtiin. Valitettavasti amok-tyyppinen laivaan ehtiminen ei sallinut tankkaamista Paldiskissa joten raaseporin Shell pääsi myymään tankkiin kiertueen viimeisen täytön ja kuljettajalle munkkikahvit, ihan kuin sitä sumppia ei olisi juuri koko merimatkaa ryystetty.

Kotipihaan kurvasin aika tarkkaan klo 22:00 ja silloin Garmin kertoi kiertueen olleen 3303km pitkä rykäisy. Innokas vastaanotto kotosalla sai kliimaksinsa kun tytär sai useita pusseja namusia sekä berliini-pussukan :) 2015-09-03_22.05.08.jpg

Kotisaunan kautta parvekkeelle kruunaamaan kiertoajelua Arturo Fuente Anejo #77 "Shark" sikarilla, Lapsang Souchong kupillisella ja Flor De Caña 18 rommilla. Retki oli kerrassaan mainio, ja seuraavaa tuskin maltan odottaa! 2015-09-03_23.39.33.jpg Ai niin, pitäähän sitä syödäkin, eli markettilöytönä mukaan tarttunutta peppermint shortbread keksiä :)

Viimeisen päivän etenemä tourday7.png