Aurinkoista aamua kansalaiset, se olisi laivan aamupalan aika, ja sitten kohti Osloa

Pääsääntöisesti en ole aamupala-ihminen saati sitten kiinnostunut maksamaan ryöstöhintaa laiva-pöhveteistä, mutta kun kaffen ja sämpylän hinnalla syö itsensä palloksi aamupalapuffassa, niin sillähän kelpaa lähteä uuteen päivään.

Mitä mä sanoin siitä akusta? Sanoinko että se on vähän lopuillaan? No niinpä taisin sanoa... Somasti paalupaikaltani toisen rivin kärjestä totesin että eihän se paska käynnisty ja aattelin ottaa potkustartin, se kun ajoittain on toiminutkin, mutta ei tietenkään tällä kertaa :( Noh, reikä laivan seinässä, lupaavine teräsrakenteisine alamäkineen odottaa ihan muutaman metrin päässä, potkitaan Rutku ulos... Mutta mitä on ruotsalainen insinööri miettinyt tehdessään laivan ramppia? No varmaan jotain elämää suurempaa, kun on keksinyt että eihän sinne alamäelle voi tietenkään mennä ilman pientä ylämäkeä. Siinähän ei aamukasteisella metallipinnalla tuon massan kanssa paljoa ajosaappailla potkuttelut lämmitä, joten pos päältä ja lykkäämään... Rutku kauniisti vasemmalle kyljelleen, *Perkele* no hetken siinä ihmeteltyäni totesin ettei tää matka tähän lopu ja taatusti kaikkien taiteen sääntöjen mukaan tempaisin mopon pystyyn, välistä johon suunnilleen mahdun seisomaan. Kokeillaas uudelleen, kuolonkankeuden väläytellessä punaista lataushännän valoa, ja latauksen merkkivalon iloisesti väristessä sain kuin sainkin koneen pyörähtämään ne muutaman kriittisen kierroksen jolla se sitten heräsi kuolleista. Siitä sitten poistuvien autojen väliin, ja kohti tukholman ihmeellistä liikennettä.

Matkan alkuun navigaattorini piirteli kaunista latua, kunnes tuli tunneli josta poistuttuani huomasin alkuperäisen viivan osoittaneen edelliseen ramppiin toinen *Perkele* ei muuta kuin seuraavaa ramppia ylös ja kaunis uukkari bussiterminaalin edessä. En vissiin ole ainoa jolla on navigaattori, koska perässäni tuli kolmen letka tasan samaa reittiä :D Siinä jäi siis tukholman keskusta taa, ja sovittu high-five tyyppinen moikkaaminen Solnassa oli edessä, siellä en vielä uskaltanut Rutkua sammuttaa mutta ei pieni mitään, pikaiset rupattelut alta pois ja kohti Osloa.

Laivalta poistumisen vitutus alkoi hälvetä moottoritien edetessä, ja sitten tulikin mieleen että pissitauko ja kenties en kop kaffe til olisi ehkä mainio idea, tiellä edessä häämötti kohtuullisen kokoinen liikennepylpyrä jonka takana näkyi houkutteleva Resta-asema. Kuinka ollakkaan, siellähän oli melkein koko kööri jonka jälkeen jäin Rutkua starttailemaan, tovi rupattelua "viereisiin pöytiin" ja kaffe herkullisen mansikkajuustokakun kera piiloon pahalta maailmalta.

Koska kuten "kaikki" tietävät, olen Myrkky/Kummeli huumorin ystävä, oli pakko ottaa kuva moposta eräällä levähdysalueella... Ei näkynyt Tommy-serkkua siellä, liekkö sitten jossain keskustammassa :D mutta pakollinen pyhiinvaellus Tommy-serkun luo Örebrohon on nyt viimein tehty, ei ollut mukana toki kummoista natsien kulta-aarrettakaan, sensijaan saksalainen sotaratsu, nokallaan 19 kiloa lyijyä. 2015-08-27_09.48.19.jpg

Voivoi, ei sitä sitten voinut keli loputtomiin suosia, joten oli aika kiskoa sadehaalaria päälle Lekebergsin infotaululla, ja jatkaa matkaa. Ilmeisesti Ruotsalaisten aurinkoisen kelin lisenssi oli expiroitunut koska sadetta tarjosi ihan norjaan saakka, heillä toki, varakkaita kun ovat, keli vaihtui paljon otollisempaan. Vaikkakin, äkkiseltään pienen kaupunkikäppäilyn tehdessäni huomasin yhdenkin kadun näyttävän kahluualtaalta, eli sataa voi norjassakin. Viskibaarin vierestä löytyi irkkubaari joka markkinoi että hiukopalaakin olisi kaupan. 2015-08-27_17.33.20.jpg2015-08-27_15.44.50.jpg

Oikein makoisa ja riittoisa kipollinen nachoja katosi tuulensuojaan ja käppäily takaisin satamaan, aurinkoisessa Oslossa oli ihan kiva. Stena-linellä en olekkaan ennen ollut, joten jännityksellä katsomaan olisiko siellä kenties joku muukin. No siellähän oli, ilmeisesti oli käynnissä jokin pohjoismainen raggarien-vaihto viikonloppu, koska suomen motoristit olivat kuulemma menossa jonnekkin norjan mutkateille, ja seurassani nelisenkymmentä norjan motoristia suuntasivat Tanskaan johonkin kokoontumiseen jossa olisi kiihdytyskisaa ja kaikkea jännää.

Sääntö-Suomen kasvattina otin niskaani hieman enemmän vettä kuin Norjalaiset Harrikka-Papat :D mereltä kun pyyhälsi paikalle pikana aika äkäinen sadekuuro, noiden ilmeisen herkkähipiäisten Herrojen pinna odotella pyörä kerrallaan tapahtuvaa lastausta loppui aika äkkiä, ja lastauksen ohjaajien huitomisista huolimatta pyyhälsi reilu parikymmentä Harrikkaa kuskeineen kannelle sateensuojaan odottamaan että laivan jengi kertoo minne nämä rakkineet passaa sitoa merimatkan ajaksi, kun ohjaajat huomasivat pelin menetetyksi, he ystävllisesti päästivät myös minut, ja muutaman muun, rauhallisemman persoonan kannelle odottamaan lisäohjeita. Parikymmentä minuuttia odoteltuani sain ohjeen ajaa ulkokautta toiselle sivulle jonne Stenan jengi viritteli parhaillaan kiinnityspisteitä. Tällä välillä pyörä piti ehdottomasti sitoa kiinni, ja sen toki ilolla teinkin.

Kupu oli edelleen hyvässä kuosissa, joten tepastelin ensitöikseni hytiltä SPA osastolle utelemaan mitäköhän siellä olisi, olisi kuulemma pari saunaa, erinäisiä lilluttelualtaita ja kannella poreallas?!?!? OMG! Poreallas, kannella! Mähän halusin tänne siksi että näkisin tuon vuonon, kun en ole moista ennen nähnyt. Pikainen kysymys että passaako ulkoaltaalla nautiskella sikaria, entäs juomaa? Molemmat kyllä käy, eihän siellä ole juuri ketään. Riprap, äkkiä hyttiin ja mukaan sikaria sekä uikkarit, ja kohti kylpylää.

Kipaisin oitis ulkoaltaalle, ja ihmettelin useita tupakointikieltoja, kysäisin asiasta vielä uudelleen ja ystävällinen neiti oli sitä mieltä että jos mä siellä ulkoaltaassa keskenäni olen, niin tokkopa se ketään häiritsee. Pisteet tässä peli-silmästä. valitettavasti allas-baarin valikoima oli hieman, sanoisinko, maltillinen, joten juomapuoleksi päätyi Carlsbergin Luomuolut.

Onneksi en jäänyt ulos ihan yksin koko ajaksi, joten sain itsestäni oikein edustavan Poreallas-kuvan :) 2015-08-27_20.31.08.jpg Voisi sitä tietenkin ihminen iltaansa huonomminkin viettää kuin lilluen porealtaassa sikaria poltellen ja olusta nauttien katselemassa hämärtyvässä illassa vuonon reunaa ja pikkuhiljaa voiton vievää pimeää jonka rikkoo täysikuu, pilvettömältä taivaalta. 2015-08-27_20.36.59.jpg2015-08-27_21.26.43.jpg

Vaikka päivän legi olikin vain rapia 500km josta alle 300 taittui vesisateessa, oli tämä yhdeltätoista sulkeutunut SPA-elämys aivan täydellinen päätös päivälle, ja siitä oli kiva kömpiä nukkumaan. Ohessa taas Googlen kaikkivoipaisen silmän näkemys reitistä, mutta yö laivassa aiheutti senverran kierosilmäisyyttä että reitti piti siivota ylimääräisistä Turku-lokaatioista ja kuva siksi toisennäköisenä kuin ekalta päivältä tourday2.png