Kansipaikkalaisen matkavarustukseen kannattanee varata makuualusta/ilmapatja/tjsp, mutta sellaisen puuttuessa sai näppärän punkan evakuoimalla nurkkaan 3 istuintyynyä , ja mönkimällä unosille niiden päälle, matkassa mukana olleen huovan alle. Itselle maittoi sitä ennen yksi siideri ja saksan marketista hankittu iltapalasämpylä.

Jos matkassa on yli yhden hengen miehityksellä jonka sukupuolijakauma ei ole 100% lienee kiintoisa korvantaa laitettava info että ainakin Finnladyllä on miesten ja naisten saunaosastot => miehillä on pieni pukuhuone, suihkuhuone jossa poreallas ja pieni pyöreä sauna. Kylpyhuoneen ovesta pääsee kannelle jossa muitakin :P Huomionarvoisaa on toki myös se, että pyyhe pitäisi olla matkassa mukana, jossei hyttiä hanki. Mutta siis sen pukuhuoneen oven ja kannen oven välissä ei ole "yhteistä tilaa" vaan miehet ja naiset siivosti omissa pilttuissaan.

Laivan kauppa on pieni niin kooltaan kuin valikoimaltaankin, hinnoissaan pienuudesta on sentään päässyt karkuun. Kuppilassa on tarjolla pientä hiukopalaa, kaffetta ja keppanaa. Siinä hieman isommassa baarissa oli hieman enemmän alkomahoolivaihtoehtoja, joten itsellenikin sieltä juoman löysin. Hieman tosin sain motoristiseurueelta kummeksuntaa viski/portteri linjoineni :) Ruokapuolella piipahdin syömässä lounaan, joka oli perinteisellä alkupalapöydällä ryyditetty kotiruokalounas, mustikkapiirakkajälkkärillä. 13€ joka sisälsi maidon/veden/mehun/kahvin/leivät ja ruokatarjonnan, limut ja viinat olisi pitänyt ostaa erikseen. Mutta tämä oli oikein mainio pohjustus kun siinä puolenpäivän edellä nousin saunomaan, sieltä lounaalle ja sillä pärjäsikin somasti koko päivän.

Illalla oli toinen hyvä väli saunaan kun muut sinkosivat illalliselle. Loppuilta menikin rupattelun ja nesteytyksen merkeissä, sikaritaukoja unohtamatta. Kunnes taas oli aika ryömiä nukkuma-alueen nurkkaan hibernoimaan.

Aamulla oli hieman nälkä ja arvoin kahvilan "Croisantti, marmelaadi, kahvi ja mehu" 4.9€ vs. Aamupala 10€ ja kallistuin aamupalalle... Se ei ollut ihan yhtä vakuuttava kuin lounas, mutta sillä selvisi oikein nätisti kunnes kotio saapui.

Alus ei ilmeisesti osannut mennä laituriin ensiyrittämällä koska haettiin mereltä uudelleen vauhtia, sen turvin sitten kiinnittyminen onnistui ja purkaminen pääsi alkamaan puolisen tuntia myöhässä. Armeijasta tuttu, kiire odottamaan oli vahvasti läsnä. Siellähän Rutku komeili uljaasti paikallaan seisten ja oli aika pujotella sidontaliinat irti jotta ne saattoi ripustaa odottamaan seuraavia. Rupattelu muiden kanssa loppui yllättävän lyhyeen kun heti reitin auettua pysäytettiin autot ja annettiin motoristeille väylä auki. Jonossa köröttelin pitkähkön matkan tullin pihalle. Tullin ystävällinen neitokainen totesi että koska minulla jo vakuutus on, ja pyörä on verojen ja katsastuksen puolesta ok, voin sitä ajaa alkuperäisillä kilvillä kunnes päätökset valmistuvat. Esitäyttämäni lomake oli sellaisenaan valmis, itse veroilmoitus liitteineen tulee toimittaa viiden päivän kuluessa, ja sen liitteeksi pitää listata miksi kokisi moottoripyörän olevan kunnoltaan huono?

Eihän Rutku toki huono ole, mutta jälleenmyyntiarvoa ajatellen siinä on selkeitä huonouksia, eli pitänee runoilla moinen.

Satamasta piti hieman maisemia katsellen körötellä kotio, ja kotona askit vaihtuivatkin kyyditettävään ja päivä jatkui retkellä Porkkalaan, sadekin viimein minut saavutti, vaikka iloisesti sitä laistoin *kop kop* euroopassa.